Ilmastonmuutos kohtelee miehiä ja naisia eri tavoin

Seuraava SYKEn viestintäosaston suosiollisella avustuksella kirjoitettu mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 22.7. 2010 etusivumaininnan kera. (Aamulehti tosin oli karsinut otsikon muotoon ”Naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta”, samoin ingressi on muutettu. Tässä siis lähettämäni, ei julkaistu ja muuteltu versio.)

Ilmastonmuutos kohtelee miehiä ja naisia eri tavoin

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavalla erilaisiin ihmisiin. Kehitysmaiden naiset ovat haavoittuvaisia muuttuvien sääolojen vaikutuksille, kun esimerkiksi veden hakeminen ja polttopuun kerääminen vie entistä enemmän aikaa ja maatalouden harjoittaminen vaikeutuu. Olisi kuitenkin tärkeää miettiä myös Suomessa, mitä ilmastonmuutos merkitsee eri sukupuolille tasa-arvoisena pidetyssä maassamme.

Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan suomalaisille joitakin suoria terveysvaikutuksia. Kuolleisuus kylmään tulee todennäköisesti vähenemään talvisin. Toisaalta viileään ilmastoon tottuneille suomalaisille tämänvuotisen kaltaiset kuumat kesät voivat muodostua terveysongelmaksi. Muualla Euroopassa helteiden vaarallisuudesta saatiin kokemusta elokuussa 2003, jolloin 30 000 – 35 000 ihmistä kuoli helteen takia. Naisten kuolleisuus oli huomattavasti yleisempää kuin miesten.

Suomessakin lämpöongelma tulee todennäköisesti koskettamaan miehiä ja naisia eri tavoilla. Korkeille lämpötiloille ovat alttiita etenkin vanhukset, joista suurin osa on Suomessa naisia. Monet heistä ovat myös leskiä, jolloin apua ei välttämättä ole lähellä. Toinen säätiloille useimmin altistuva ryhmä ovat ulkotyöntekijät, esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä rakennusalalla työskentelevät miehet. Ruumiillinen työ lisää heidän osaltaan terveysriskiä. Lisäksi alttiita korkeille lämpötiloille ovat lapset, joiden hoitovastuu on edelleenkin pääasiassa naisilla. Tämän kesän pitkien helteiden jälkeen olisikin tärkeää tutkia, millä tavalla lämpöaalto haittaa miehiä ja naisia, ja miten haittoja voitaisiin parhaiten vähentää.

Talvisin ulkona liikkumisessa saattaa olla sukupuolieroja. Metsäntutkimuslaitos on arvioinut ilmastonmuutoksen heikentävän etenkin naisten mahdollisuuksia pitää yllä hiihtoharrastusta, koska matalamman tulotason takia heillä ei ole mahdollisuuksia matkustaa pitkiä matkoja hiihtoladuille. Toisaalta miehiä saattavat uhata entistä heikommat jäät. Miehet liikkuvat jäillä naisia useammin, ja he ovat siten myös todennäköisin uhri talviselle hukkumiselle.

Ilmastonmuutos iskee pahimmin köyhien maiden ihmisiin ja vauras Suomi on ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa paremmassa asemassa moniin muihin maihin verrattuna. Väestön sisällä on kuitenkin varallisuuseroja, jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon esimerkiksi voimistuvien sääilmiöiden aiheuttamat kustannukset vaikuttavat eri ihmisiin. Sukupuolten välilläkin on eroa: vuonna 2008 kaikkien työssäkäyvien kuukausittaiset kokonaisansiot olivat miehillä keskimäärin 3 183€ ja naisilla 2 575€. Ilmastonmuutoksen haittojen kustannukset saattavat olla naisille suhteellisesti suurempia. Toisaalta kustannusvaikutusten kohdentuminen riippuu myös omistusten määrän jakautumisesta sukupuolten kesken. Suomalainen työvoima on lisäksi jakautunut jyrkästi mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Jos jokin ala kärsii tai hyötyy ilmastonmuutoksen vaikutuksista, saattavat sukupuolivaikutuksetkin tällöin olla huomattavia.

Suomi on korostanut sukupuolinäkökulman huomioimista kehitysyhteistyössään. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaisiin miehiin ja naisiin ei kuitenkaan ole juuri tutkittu. Nyt pitäisikin alkaa pikaisesti tuottaa tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa erilaisiin ihmisryhmiin, jotta voisimme valita tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimenpiteet sopeutuaksemme muutokseen.

Hanna Hakko
korkeakouluharjoittelija
Suomen ympäristökeskus
(kirjoittaja osallistuu ensi vuonna julkaistavan ilmastoaiheisen verkkopalvelun artikkelituotantoon)

Oma pesä puhtaaksi

Julkaistu Aamulehdessä toukokuussa 2010.

Oma pesä puhtaaksi

Ilmastopolitiikassa eletään kiinnostavia aikoja. Lukuisat kunnat ovat ottaneet itselleen kunnianhimoisia tavoitteita päästöjensä vähentämisestä, ja valtioneuvosto lupaa ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossaan vuodelle 2050 vähintään 80% pienempiä päästöjä vuoteen 1990 verrattuna. Kansainväliset ilmastoneuvottelut eivät joulukuussa vielä tuottaneet toivottua tulosta, mutta edistysaskeleitakin otettiin, ja monet maat lupasivat paljon.

Kuitenkin kaikilla näillä tasoilla käytävässä keskustelussa ja itse politiikassa ilmenee vakavaa vastuunsiirtoa, joka voi tehdä lupaukset tyhjiksi. Muiden toivotaan tekevän enemmän kuin mihin itse ollaan valmiita.

Kestosuosikki vastuunsiirtoargumentoinnissa on kansainvälisen ilmastopoliittisen keskustelun Kiina-ilmiö: ”Ei meidän kannata, kun Kiinassa (ja/tai USA:ssa) ne isot ratkaisut vasta tehdään”. Tämä siitä huolimatta, että keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on maailman kolmanneksi suurin – keskivertokiinalaisen päästöt suomalaisen tuprutuksista on vain noin kolmasosa. Puhumattakaan siitä, kummalla on enemmän elintasoa ja maksukykyä. Tai siitä, että Kiina tuottaa huomattavan suuren osan hyödykkeistään vientiin ja siten ottaa muiden kulutuksen päästöt omiin tilastoihinsa.

Takaisin Suomeen. Valtioneuvon pitkän tähtäimen päästövähennystavoitteet kuulostavat ensikuulemalta hienoilta, ja voisi ajatella, että niiden myötä tulemme kantamaan oman vastuumme. Herää kuitenkin kysymys: mitä valtuuksia nykyisillä päättäjillä on luvata toimia seuraavan kymmenen kansanedustaja- ja hallitusjoukon puolesta? Pelkkien sanojen avulla ei paljoakaan, jos rehellisiä ollaan.

Myös monet kunnat ovat kirjoittaneet omia ilmastostrategioitaan. Vallitseva trendi niissäkin on, että suurimpien päästövähennysten pitäisi toteutua vasta seuraavien päättäjien hallitessa.

Muiden puolesta on ilmeisen helppo puhua. Toisinkin voisi tehdä; esimerkiksi Suomen kunnista Vantaa on jo päättänyt ryhtyä todenteolla toimeen vähentämällä ilmastopäästöjään joka vuosi sovitun määrän, 5%. Valtion tasolla saman asian ajaisi ilmastolaki, jollainen on jo voimassa Britanniassa. Laki on saanut aikaan ministeriöiden välisen myönteisen päästövähennyskilvoittelun, ja elinkeinoelämä on tyytyväinen ennustettavaan toimintaympäristöön. Laki velvoittaa kaikkia tekemään osansa, ja se on aina tehokkaampi ohjauskeino kuin pelkkä jonkun aiemmin esittämä toive.

Ilmastotieteen mukaan globaalit päästöt on saatava laskuun vuonna 2015. Vaatimusta ei täytetä, jos kaikki jäävät odottamaan, että joku muu kantaa vastuun.

Hanna Hakko
Tampereen vihreiden nuorten varapuheenjohtaja

Lämpöä

Anni Sinnemäki arvokamppailusta ja perussuomalaisten maahanmuuttolinjapaperista

Jee Anni jee! Ja jee hallitus jee: Budjettiesitys nostamassa reilusti lämmityskuluja. Tosin on syytä miettiä, miten tämä aiheuttaa eri tuloluokkiin. VATT tutki jokin aika sitten, että toistaiseksi ilmastopolitiikka on kohdellut eri asemissa olevia ihmisiä jokseenkin samanarvoisesti. No, ainahan rahojaan priorisoivat voi laskea lämpötilaa vaikka asteella, tuskin siinä hyvinvointi kauheasti laskee.

Asiasta toiseen, minä olen ollut ihan hyvällä mielellä uuden pääministerin suhteen. Ainakin SuomiAreenan puheenjohtajatentissä Mari esiintyi minusta varsin kivasti. Saapi nähdä, hän tässä vielä ehtii tehdä.

Ajelua

Työpaikan tauoilla on siirrytty hiljalleen ydinvoimakeskusteluista muihin aiheisiin. Tässä hieman mietittävää.

Työmatkojen kilometrikorvausten poistamista vastusti parikin tyyppiä. Lähtökohtaisesti en itse kannata tukia, jotka helpottavat kaukana työpaikalta asumista ja sinne siirtymistä henkilöautolla. Ongelmaksi tietysti muodostuu asuntojen huono saatavuus, tuolloin työntekijän muuttaminen työpaikkakunnalle on toki väistämättä hankalaa. Esille tuli myös opiskelijan tekemä kesätyö. Joo, ehkä on kohtuullista, jos silloin saa siirtymiseen tukea. Olisiko silloin mahdollista, että tuki rajattaisiinkin vain määräaikaisiin työsuhteisiin? Lisäksi haluaisin painottaa tukien jakamisessa joukkoliikenteen käyttämistä silloin, kun se on mahdollista.

Finlex: Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2010 10.12.2009/1087

Autolla kulkeva saa siis kilometrikorvausta 45 senttiä kilometriltä. Lista jatkuu muilla yksityisillä kulkuvälineillä. Mikäli joukkoliikenne kuuluu kategoriaan ”muu kulkuneuvo”, on korvaus 10 senttiä kilometriltä.

Jos liikkumista pitää tukea, tuntuisi reilummalta antaa kaikille yhtä kaukana asuville sama tuki ja antaa heidän itse harkita, mikä tapa on paras, eikä tukea erityisesti henkilöautoilua. Pikemminkin tukeen olisi mielestäni hyvä laskea ulkoisvaikutukset kunnolla mukaan ja tehdä joukkoliikenteen käyttämisestä siten houkuttelevampaa.

[EDIT] No niin, komento takaisin. Ylläoleva linkki käsittelee siis työmatkoja. Varsinaiset työmatkoihin liittyvät korvaukset löytyvät täältä: http://portal.vero.fi/public/default.aspx?nodeid=8013&culture=fi-FI&contentlan=1
Omavastuu liikkumisessa on 600€ vuodessa. Tavallaan se kuulostaa ihan hyvältä, mutta jos laskee, että töissä käy lomien jälkeen 11 kuukautta, on tukea kuukautta kohti noin 54,5€, ja jos töitä on viitenä päivänä neljän viikon ajan, tekee se päivää kohden 2,7€.

Minusta rajan voisi asettaa korkeammaksi. Veroetu pitkistä työmatkoista ei edelleenkään juuri käy järkeen tai oikeudentajuun.

Toisena liikennepoliittisena aiheena olemme keskustelleet taksialan vapauttamisesta. Joukkoon kuuluva taksihenkilö ei pitänyt ajatusta hyvänä, sillä hänen mukaansa se johtaa (ja on johtanut muissa maissa) hintojen kohoamiseen ja palvelun laadun heikentymiseen (ei esim. tunneta osoitetta, johon pitäisi mennä) mm. maahanmuuttajien tultua näyttävästi alalle. Jälkimmäinen ei sinäsä tunnu kovin ylitsepääsemättömältä asialta. Miksei taksikuskeilla voisi olla pätevyysvaatimuksena jonkinlaista kevyesti toteutettua paikallistuntemuksen testiä. Toiseksi, miksi taksikuskit eivät voisi käyttää navigaattoreita? Logistiikkafirman omistava isäni sanoi joskus, että navin kiinnittäminen tuulilasiin on kiellettyä, mikä saattaa tehdä sen käytöstä hieman vaivalloista, mutta en ole onnistunut varmistamaan tätä.

Hinta-argumenttiin kaipaisin vähän tilastoja.

Tukipolitiikkaa

Tampere jakoi tukea perusteettomasti

”Tampere on myöntänyt paikallisille nuorisojärjestöille tukea lainvastaisesti, ilmenee aluehallintoviraston tuoreesta päätöksestä.

— Esimerkiksi vuoden 2008 päätöspöytäkirjasta ilmenee, että lautakunnan myöntämästä 263 000 euron tukipotista lähes puolet, 114 000 euroa, on annettu kahdeksalle poliittiselle nuorisojärjestölle. Loput avustussummasta on jaettu 48 poliittisesti sitoutumattoman järjestön kesken.

Suurimman yksittäisen tuen saivat Tampereen kokoomusnuoret, joiden avustus oli 31 000 euroa. Demarinuoret saivat tukea 13 000 euroa. Myös vasemmistonuorten avustus oli 13 000 euroa.

Aluehallintovirasto katsoo, että poliittisten järjestöjen tuki on myönnetty epäoikeudenmukaisesti. Perusteluna on se, että niiden jäsenmäärä ei oikeuta muita suurempaan tukeen.”

Toivon hartaasti, että tämä päätös näkyy ensi vuoden tuissa, vähintään siksi, että voin lakata jauhamasta tästäkin vääryydestä ei-niin-kiinnostuneille tuttaville. Toivon myös, että poliittisten nuorisojärjestöjen tukia myös siirretään muille järjestöille sen sijaan, että vain jaetaan oikeudenmukaisemmin meidän kesken. Koska ihan rehellisesti, meidän (Tampereen vihreät nuoret) ~4000€ vuosittainen tuki on tainnut aika harvoin loppua kesken, ja me sentään oikeasti järjestämme tapahtumia, toisin kuin moni muu vastaava järjestö.

Tämä uutinen lämmitää siinä mielessä sydäntä, että tästä on Virnussakin aikanaan mielipidekirjoitusta muotoiltu ja saatu julkaistua. Kiva olla mukana hyvään päin menevissä prosesseissa.

Nimim. odotan innolla järjestöhommien jatkumista. ❤

Uutisvirtaa

Ruotsalaistutkimus vaatii miehille ”pappografiaa”.

Olisi kiva nähdä vertailulukuja siitä, miten kustannustehokasta naisten gyneseulonnat ovat verrattuna näihin ehdotettuihin ja joissain määrin tutkittuihin eturauhassyövän seulontoihin. Välillä iskee pieni epäilys, että tässäkin asiassa vaikuttaa sukupuolittuneet kiinnostukset miesten ja naisten kehoihin ja terveydentiloihin.

Ensimmäisen oppitunnin lykkääminen lisäisi koululaisten hyvinvointia.

Tämä uutinen kertoo tutkimuksesta, jossa todettiin, että kun koulu alkaa puoli tuntia normaalia myöhemmin, puoli yhdeksältä, lisäsi se koululaisten hyvinvointia ja jaksamista koulussa huomattavasti.  Se on toki itsessään hyvä asia jota kannattaisi edistää, mutta tässä voisi olla kivaa sekin, että koulupäivien venyessä loppupäästä jäisi lapsille vähemmän aikaa olla yksin kotona ennen kuin vanhemmat palaavat töistä. Tuona aikana koettu yksinäisyys on kurja ilmiö, ja tässä voisi olla yksi rakenteellinen viilaus korjaamaan asiaa.

Sukupuoli ja riski vakuutuslaissa

Tutkin parhaillani töissä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vakuutusalaan, minkä yhteydessä päädyin lukemaan Suomen vakuutusyhtiölakia. Joissakin maissa vakuutusmaksuja ilmeisesti säädellään poliittisesti aika tiukasti. Tuosta laista en selailemalla sellaista mahdollisuutta löytänyt. Jatkan etsintöjä, mutta löytyipä tutkimusretkeltä eräs äkkiseltään mukavan oloinen pykälä, joka on syytä laittaa muistiin myöhempää pohdintaa varten:

Vakuutusyhtiön oikeus käyttää sukupuolta vakuutusmaksun tai etuuden laskemisessa
10 §
Riskinarviointi sukupuolen perusteella

Sukupuolen käyttäminen vakuutusmaksujen tai vakuutuksesta saatavien etuuksien laskennassa ja siihen perustuvat suhteelliset erot vakuutusmaksuissa tai vakuutuksesta saatavissa etuuksissa ovat sallittuja vain, jos sukupuolen käyttäminen on vaikuttava tekijä vakuutusmatemaattisten tietojen ja tilastotietojen perusteella tehtävässä riskinarvioinnissa.

Riskinarviointi voi perustua vakuutusyhtiön omaan vakuutuskantaan, vakuutusyhtiöiden tai vakuutusyhdistysten vakuutuskannoista muodostettuun yhteiseen tilastoaineistoon tai yleiseen vakuutettavaa riskiä kuvaavaan luotettavaan tilastoon. Mikäli riskinarviointi perustuu vakuutusyhtiön omaan vakuutuskantaan, vakuutuskannan tulee olla riittävän laaja luotettavan riskinarvioinnin tekemiseksi.

Riskinarvioinnin tulee sisältää tilasto- ja analyysiosa sekä yhteenveto-osa. Riskinarvioinnissa tulee ilmetä, millä tavalla sukupuoli vaikuttaa kyseessä olevan vakuutettavaan riskiin sekä mikä on sukupuolten välinen suhteellinen ero vakuutettavassa riskissä. Riskinarvioinnin yhteenveto-osan tulee sisältää tiedot, joiden perusteella voidaan havaita sukupuolen merkitys määräävänä vakuutusmatemaattisena tekijänä.

Ydinasioita

Uudet ydinvoimaluvat, uusi blogi, uudet kujeet.

Eduskunnan enemmistö (= Kokoomus, Keskusta, RKP, puolet SDP:stä ja hajanaisia edustajia kaikista paitsi Vihreistä) antoi tänään tukensa kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Tilanne oli näyttänyt huonolta jo pitkään, mutta kyllä se vain kirpaisee.

Näin ympäristöpolitiikan opiskelijana kiitosta voi antaa lähinnä siitä, että tässä prosessissa riittää reilusti tutkittavaa. Aika paljon kun meni pieleen:

• virheelliset sähköntarve-ennusteet ja jopa niistä tehdyt virheelliset johtopäätökset ydinvoiman tarpeesta
• keskeisen valmistelijan ilmeinen jääviys
• mietinnön antaneen valiokunnan puheenjohtajan jääviys
• ennätyksellisen kiireellinen valmistelu seurausten kauaskantoisuuteen nähden
• väitteet taloudellisten panostusten yksityisyydestä, vaikka mahdollisen onnettomuuden vastuu on painavasti valtion harteilla
• ydinvastuulain kansainvälisen hyväksyttämisen keskeneräisyys
• asiantuntijatietojen sivuuttaminen
• ja ties mitä muuta.

Lauri Myllyvirta teki Greenpeacen blogissa hyviä huomioita siitä, miten ydinvoiman kannattajat suhteutuvat sitovien päästövähennysten kannattajiin. Enimmäkseen ne, jotka äänestivät kyllä ydinvoiman puolesta, eivät siis kannata suunnitelmallista, ennakoitavaa ja riittävän kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Osa vastustuksesta liittynee toki epäluuloon laki-instrumenttia kohtaan, joskin epäluuloa on pyritty hälventämään selvittämällä, että ilmastolaki ei sulje pois taloudellisia ohjauskeinoja, joilla vähennyksiä käytännössä voitaisiin suunnata.

Ydinvoiman puoltajat pyrkivät siis pitkälti määrittelemään omat motiivinsa ympäristön, tässä tapauksessa ilmastonsuojelun kautta. Kokoomus on tietysti tehnyt tätä brändäystä koko puolueensa osalta viiden miljoonan vihreän sävyn merkeissä muutenkin tänä vuonna. En tiedä, missä määrin tämä oikeasti uppoaa vihreiden ja muiden ympäristötoimijoiden ulkopuolella, mutta härskiä toimintaahan se on. Sinänsä on kyllä kiinnostavaa huomata, että puolueiden viestintä noudattelee tässä jotakuinkin samansuuntaista linjaa yritysten ympäristöviestinnän kanssa. Siinä missä aiemmin ympäristö sivuutettiin tai todettiin, että muut arvot ovat tärkeämpiä, niin nykyään painotetaan lähinnä oman toiminnan erinomaisuutta ja ekologisuutta niin vilpittömään tyyliin, että hirvittää.

Toinen asia, mistä tässä voisi tietysti yrittää löytää hyvää on se, että populismista ei sinänsä voi olla kyse, kun päätöksessä mentiin niin räikeästi kansalaisten enemmistön toiveita vastaan. Onko tämä nyt sitä poliittista johtajuutta, mitä on peräänkuulutettu?

Elän toivossa, että EU ottaa pian tähän tilanteeseen kantaa. Tai että markkinatilanne ajaa nyt luvan saaneiden reaktoreiden ohi. Moneen suomalaiseen poliitikkoon ei paljon tunnu voivan toivoa laittaa.

Puhdas pöytä

Olen kirjoittanut aiemmin hieman epäsäännöllisesti politiikasta LiveJournalini puolelle kaikkien muiden aiheiden joukossa. Ajattelin nyt puhdistaa pöytää ja keskittää politiikkaa koskevat kirjoitukseni tähän uuteen blogin. Jatkan edelleen henkilökohtaisemmista ja yleisemmistä aiheista kirjoittamista LJ:ssä. Se pysyy myös julkisena, joten kiinnostuneet voivat vapaasti vilkuilla sitäkin.

Seksuaalisuutta koskevista yhteiskunnallisista asioita kirjoitan pääasiassa Vasemman käden puolelle, mutta tulen myös linkittämään sieltä harkintani mukaan tänne.

Pidemmittä puheitta.