Kielialuepolitiikkaa

Ruotsia, saamea vai suomea – vai kaikkia niitä?

Yllä linkki Iida Kalmanlehdon kielipolitiikkaa koskevaan kirjoitukseen, josta olin pitkälti samaa mieltä.

Minua on Lappeenrannassa syntyneenä ärsyttänyt välillä se, että ruotsin on esitetty olevan olennainen osa suomalaista kulttuuria, koska tuolla idässä se ei juurikaan oikeasti sitä ole. Suomalaisuuden ja suomalaisuuden kulttuurin määriteleminen sillä tavalla tuntuu pikemminkin ulossulkevalta ja sitä kautta alentavalta, enkä sinänsä ihmettele, että joissakin se herättää tuota Iidankin mainitsemaa bättre folk -ärsytystä ja haluttomuutta opiskella ruotsia.

Itä-Suomelle tuskin olisi pahaksi, jos ihmisillä siellä olisi opinnoissa enemmän tilaa valita sellaisen kielen opiskelu, joka hyödyttäisi heitä työelämässä. Täällä lännemmässä valinnanvapauden puutteesta ei ehkä ole niin pahoja seurauksia, kun ruotsille on vähän enemmän käyttöä.

Ei tästä sen enempää lisättävää, innostuinpa vain kun tällainen pieni aluepoliittinen puuska kerran yllätti. Lukekaa Iidan teksti, se on hyvä.

Seksivalistus kuuluu kaikille

Oheinen kirjoitus julkaistiin Opettaja-lehdessä 29.10.2010. Sähköinen versio täällä.

Seksikasvatus kuuluu kaikille

Syksyn aikana on keskusteltu paljon seksuaalivähemmistöistä koulumaailmassa. Ylen uutisoinnin mukaan monissa kouluissa seksuaalisuuden moninaisuutta ei oppituntien sisällöissä näy. Asiallinen tieto jää hiljaisuuden kulttuurin vuoksi käsittelemättä, jolloin homoseksuaalisuudesta puhuminen jää kouluissa homottelijoiden käyttämiksi haukkumasanoiksi.

Seksuaalisuuteen liittyvänä kiusaaminen on ongelma sinänsä, mutta myös luokkahuoneissa eri tavoin suuntautuneet lapset ja nuoret jäävät eriarvoiseen asemaan. Koulujen seksikasvatus on auttamattoman heterokeskeistä. Monet lähtevät peruskoulusta ajatellen, ettei esimerkiksi naisten välisessä seksissä tarvita ehkäisyä, kun raskaaksi ei voi tulla. Historiasta peritty AIDS-pelko takaa homoseksuaalisille pojille vähän enemmän valistusta, monesti tosin muiden kuin koulun toimesta.

Tilanne on kiusallinen monestakin syystä. Ensinnäkin seksitautien ehkäisy on yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti kestävämpi ratkaisu kuin tautien hoito. Toiseksi kaikkien seksuaalisuuksien edustajilla pitäisi olla oikeus yhtäläisiin mahdollisuuksiin pitää terveydestään huolta. Se edellyttää tietoa, jota tällä hetkellä ei helpolla saa. Kolmanneksi seksuaalisuuden toteuttamisen tavat, jotka monesti liitetään seksuaalivähemmistöihin, ovat asioita joita myös heteroiksi itsensä kokevat nuoret voivat harrastaa. Myös he tarvitsevat tietoa esimerkiksi suu- ja anaaliseksin vaatimasta ehkäisystä.

Ennen kuin opettajat voivat opettaa kaikkia, on heidän opittava itse nykyistä paremmin, millaisia tarpeita oppilailla on. Nykyiset opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta. Opetussuunnitemien perusteita uudistettaessa on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen käsittely selkeästi kirjattava peruskoulun oppimäärään.

On arvioitu, että homoseksuaaleja olisi väestöstä noin kuusi prosenttia. Näin ollen useimmalla koululuokalla on joku, joka on ja tuntee olevansa homo. Peruskoulun pitäisi olla kaikkia varten, ja nuorten tulee saada tietoa kaikesta seksiin liittyvästä avoimesti ja ilman ennakkoluuloja.

Uutisvirtaa

Ruotsalaistutkimus vaatii miehille ”pappografiaa”.

Olisi kiva nähdä vertailulukuja siitä, miten kustannustehokasta naisten gyneseulonnat ovat verrattuna näihin ehdotettuihin ja joissain määrin tutkittuihin eturauhassyövän seulontoihin. Välillä iskee pieni epäilys, että tässäkin asiassa vaikuttaa sukupuolittuneet kiinnostukset miesten ja naisten kehoihin ja terveydentiloihin.

Ensimmäisen oppitunnin lykkääminen lisäisi koululaisten hyvinvointia.

Tämä uutinen kertoo tutkimuksesta, jossa todettiin, että kun koulu alkaa puoli tuntia normaalia myöhemmin, puoli yhdeksältä, lisäsi se koululaisten hyvinvointia ja jaksamista koulussa huomattavasti.  Se on toki itsessään hyvä asia jota kannattaisi edistää, mutta tässä voisi olla kivaa sekin, että koulupäivien venyessä loppupäästä jäisi lapsille vähemmän aikaa olla yksin kotona ennen kuin vanhemmat palaavat töistä. Tuona aikana koettu yksinäisyys on kurja ilmiö, ja tässä voisi olla yksi rakenteellinen viilaus korjaamaan asiaa.